(Ensi kerralla pitää muistaa tallentaa postausta, kun kirjoitan olin kirjoittanut aika pitkän jutun ja sitten selain kaatui ja sinne meni...)

Sain viimein tän blogin aloitettua ja piti tunkea se vuodatukseen, kun kiinan söpis palomuuri on blokannut kaikki englanninkieliset blogipalvelut (enkä jaksa jatkuvasti kiertää palomuuria käyttämällä TTY:n verkkoa, koska se on hidas kuin mikä). Saa nähdä blokkaako se myös vuodatuksen, kun se skannailee kaikkien sivustojen sisältöä koko ajan... tosin en nyt tiedä kuinka paljon kiinan hallitusta kiinnostaa jonkun suomalaisen blogitekstit tai onko niillä ees mitään suomitulkkaussysteemiä siellä. Mutta ehkä tä riittää palomuuriurputuksesta (onneksi suomen google sentään toimii jotenkuten ja gmailkin suurimman osan ajasta) eli siirrytään muihin juttuihin...

Saavuin siis maanantaina ja tiistaina sain tietää, että asunto, joka mulle oli järjestetty olikin luovutetu, jollekin toiselle tyypille, joten joudun asumaan kaverini luona pidempään kuin, mitä olin kuvitellut. Nooh, kyllä tää tästä järjestyy...

En ennen tätä päivää hirveästi kierrellyt missään (ekasta päivästä iso osa meni orientaatio juttuihin). Kaveri (tästä eteenpäin AC) esitteli mulle asunnonlähiympäristöä ja poikettiin Tongji yliopiiston kampuksella (AC:n piti ostella tavaroita sieltä). Kiinassa kampusalueet on todella isoja osittain jo siksi, että iso osa opiskelijoista asuu kampuksella (tytöillä ja pojilla on omat rakennukset). Luonnollisesti heti, kun kampusalueelle astuu, Mao tervehtii.

Tapasin myös joitain AC:n kiinalaisia kavereita, jotka vaikuttivat mukavilta. Shanghaissa kiinalaiset muutenkin suhtautuvat positiivisesti ulkomaalaisiin (monissa muissa paikoissa suhtaudutaan melko vihamielisesti) ja koska Shanghai on sen verran kansainvälinen kaupungi niin suurin osa nuoremmista kiinalaisista osaa puhua englantia, joten englannilla pärjää ihan siedettävästi. Tosin välillä on kyllä tullut sellainen olo, että olisi kannattanut opiskella kiinaa hieman enemmän kuin se minimaalinen määrä, mitä jaksoin treenailla ennen tänne tulemista.  Toisaalta se ei tullut minään yllätyksenä, joten en jaksa hirveästi stressata sitä ja käsiäheiluttelemallakin pärjää + AC ja sen kaverit on jonkinverran opettanut mulle kiinaa, joten luultavasti ehdin oppia lisää.

Jokseenkin hassua, kun saavuin tänne ja näin kanjeja hanzeja (kiinalainen nimi kiinalaisille merkeille), niin tuntui jotenkin melko normaalilta, kun niihin oli jo tottunut japanissa, mutta sitten osa merkeistä tarkoittaakin jotain ihan muuta kuin japanissa ja osaa on yksinkertaistettu niin paljon, ettei niitä enää tunnista samoiksi. 

Tänään kului aamupäivä tapellessa työjuttujen kanssa, mutta yhdistelmä iloinenpalomuuri + pätkivänettiyhteys + isoja ladattavia sovelluksia = ei onnistu. noh meen huomenna vierailemaan firman tehtaalla niin saa siellä noi perusjutut kuntoon...

Joten lähdin sitten kiertelemään kaupungille ja suuntasin yhteen pää turisti kohteeseen eli People's squarelle. Lähes heti poistuttuani metrokäytävästä törmäsin kahteen kiinalaiseen turistiin (olivat kotoisin Harbinista), jotka ensin pyysivät mua ottamaan kuvan heistä yhden rakennuksen edessä ja rupesivat sitten kyselemään perusjuttuja, kuten mistä olet kotoisin ja millainen sää Suomessa nyt on, miksi olet Shanghaissa jne. Lyhyen juttutuokion jälkeen kysyivät olenko kiinnostunut kiinalaisesta teestä ja kun sanoin olevani, kertoivat olevansa matkalla katsomaan perinteistä kiinalaista teeseremoniaa ja kutsuivat mut mukaan. 

Koko teeseremonia oli aika mielenkiintoinen: 

1. Tee "pöydälle" asetettiin liskomainen patsas, jolla oli kolme jalkaa, jokaiselle jalalle kaadettiin ensin teetä sitten patsas laitettiin osallistujien eteen. Patsaan selässä olevien eriväristen pisteitä koskemalla saattoi toivoa itselleen hyvää onnea jossain tietyssä asiassa (ura, rakkaus, perhe jne.). 

2. Teeseremonian esittelijä tarjoaa erilaisia tee-lajikkeita, jotka juodaan pienistä kupeista, joista pidetään kiinni kolmella sormella (kuten muistatte liskolla oli kolme jalkaa siksi kolme sormea). Samalla esittelijä selitti, mihin kyseistä teelajiketta käytetään (sydämmen hoitamiseen, silmien hoitamiseen, ihon hoitamiseen jne.).

3. Tee kuuluu myös juoda kolmella hörppäyksellä, mutta se oli todella kuumaa, joten epäonnistuin totaalisesti... en myöskään onnistunut pitämään kupista kiinni oikein, koska se oli niin kuuma.

En ehtinyt ottamaan erityisemmin kuvia, koska mulle selitettiin englanniksi koko ajan, mitä tapahtui ja huone oli sen verran hämärä, että suurinosa kuvista täräht (en ehtinyt säätää kameran kanssa hirveästi ja salama teki kuvista jokseenkin huonoja). 

Tässä nyt kuitenkin muutama hienosta teeastiastosta, jonka kuvio muutti väriä eri lämpötilassa ts. se on musta ennen kuin siihen kaataa teetä ja kun teetä kaataa se vaihtaa likuvasti värinsä kirjavaan (en jaksa käsitellä kuvia tähän blogiin, joten kuvat tulee sellaisina kuin ne tulee ulos kamerasta). 

Kupin (tai siis toi on itseasiassa "kannu") kannessa oleva pieni lohikäärme on naisia varten ja suurempi miehiä varten.

Seremonian jälkeen sai ostaa teetä ja, jos halusi tuollaisen väriävaihtavan teesetin. Ostin yhden paketin teetä ja teesetin ja kiinalaset osti mulle lahjaksi vielä yhden teepaketin. Vaihdettiin vielä lopuksi yhteystietoja ja lupasin lähetellä maileja. 

Tän jälkeen mun oli tarkoitusta ehtiä Shanghain museoon, mutta eksyin matkalla, törmäsin toiseen eksyneeseen turistiin, jonka kanssa etsittiin reitti museolle, mutta saavuttiin paikalle liian myöhään (museo menee kiinni viideltä ja ovet sulkeutuu neljältä savuttiin paikalle viis yli neljän), joten museokäynti siirtyy myöhemmäksi.

Kiertelin sen jälkeen hetken People's squarella ja otin joitain kuvia.

Random rakennuksia

Shanghain museo

Shanghain taidemuseo.

Shanghai on yksi Kiinan länsimaisimmista kaupungeista (ellei länsimaalaisin) ja rehellisesti sanottuna (ensivaikutelman mukaan) ero Shanghain ja eurooppalaisten kaupunkien välillä on huomattavasti pienempi kuin japanilaisten suurkaupunkien. 

Mutta nyt pitää tehdä vielä pari työjuttua ja lähteä syömään, joten kirjoittelen lisä huomioita myöhemmin (sitten joskus, kun taas muistan/jaksan).