Tämä tulee nyt melko myöhään ja itseasiassa en alunperin mitään tällaista aikonut kirjoittaa. Satuin kuitenkin tammikuun puolivälissä kirjautumaan tähän blogiin ja katselemaan tilastoja, minkä jälkeen loppu tammikuun seurailin blogin lukijamääriä. Oli jokseenkin yllättävää huomata, että tätä blogia oli käynyt joka päivä katsomassa vähintään yksi ihminen ja huippupäivänä jopa 30. Vaikutti siis siltä, että vaikka ne ihmiset, joille tätä blogia alunperin kirjoitin eivät tätä enää seuraa (hehän tietävät etten ole tätä blogia enää jatkamassa) on tällä blogilla joitain haamulukijoita tai sitten tätä blogia käy sattumalta kyyläämässä yllättävän paljon porukkaa syystä tai toisesta.

Siispä päätin nyt virallisesti ilmoittaa, ettei tälle blogille ole tulossa jatkoa. Palasin Suomeen syyskuun viimeisenä päivänä ja työskennellyt Suomessa siitä eteenpäin, enkä usko enää palaavani Kiinaan töihin. Mahdolisesti matkustan sinne joskus turistina, mutta työskennellä en siellä enää halua.

Näiden loppusanojen lisäksi kirjaan tähän nyt loput hajatelmat, jotka aikoinani kirjoitin notepadiin, mutta joita en enää Suomeen palattuani jaksanut tänne päivittää (Samoin kävi myös edellisen blogini kanssa, joten kaippa tätä blogin yllättävää kuolemista voisi kutsua mun tavaksi). Syy siis sille miksi allaolevat hajatelmat ovat preesenssissä vaikken enää ole Kiinassa on yksinkertaisesti se, että olen kirjoitelut niiden luonnokset monta kuukautta sitten, enkä nyt enää viitsi vaihtaa aikamuotoja.

1. Ilmastointi on kaikkialla todella kovalla ja esim. metrossa on usein todella kylmä, joten otan sinne mukaan villapaidan ja kaulahuivin, enkä todellakaan ole ainut. 

2. Kiinalainen arkkitehtuuri on siinä mielessä omituista, että asunnot ei jotenkin hengitä yhtään. Japanissa ollessani totesin, että paras tapa pitää huone viileänä, kun ulkona on kuuma on pitää ikkunat kiinni, niin ristiriitaiselta kuin se saattaakin kuulostaa. Yritin siis tätä myös Kiinan asunnossani, mutta sieltä loppui happi sitten keskellä yötä, minkä takia rupesin pitämään ikkunat auki päivisin, jotta ilma kiertää edes jonkinverran.

3. Jos Kiinassa haluaa matkustaa junalla, on pakko ottaa passi mukaan. Junalippua ei voi ostaa ilman passia (tai kiinalaista henkkaria) ja passin numero kirjoitetaan junalippuun. Tästä seuraa myös se, että ulkkarit ei voi käyttää lippuautomaatteja, vaan on pakko jonottaa tiskille, sillä lippuautomaattiin tarvitsee kiinalaisen henkilöllisyyskortin, joka näytetään automaatissa olevalle henkkarikortin lukijalle. Tämä on ilmeisesti tullut vasta muutama vuosi sitten, sillä kiinalainen kaverini, jota menin katsomaan Hangzhouhun ei tiennyt tästä, minkä takia en alunperin tajunnut ottaa passia mukaan. Kuulemma myös taksissa saattaa tarvita passin tai muun henkkarin. En kuitenkaan ikinä matkustanut yksin taksilla niin en ole varma.

4. Kuten olen jo aiemmin maininnut Googlen palvelut ei kiinassa oikein toimi, joten jos käytät yleensä Chromea kannattaa se Kiinassa unohtaa ja käyttää firefoxia tai jotain muuta selainta. Sivuhuomiona myös Tor:n käyttäjille tiedoksi, että se ei toimi ollenkaan (tai ainakaan se selain ei toimi, en jaksanut kokeilla mitään oikeita konffausjuttuja).

5. Asuntojen ulkopuolella kulkevat putket tuntuu jotenkin vuotavan kokoajan, minkä takia esim. oman huoneeni ulkopuolelta kuuluu kokoajan jonkinlaista litinää. 

6. Kiinaan ei sitten kannata ottaa valkoisia vaatteita. Ne ei puhdistu kiinalaisissa pesukoneissa päinvastoin saattavat jopa muuttua likaisemmiksi. Yleisesti ottaen ainakin Shanghaissa monet suhtautuu vaatteisiin näin: vaatteita käytetään muutaman pesukerran verran, sen jälkeen niitä ei saa enää puhtaaksi, joten ne voi heittää roskikseen. Itselläni kaikki muut paitsi valkoiset vaatteet puhdistui, mutta kannattaa ottaa huomioon, että suurinosa kiinalaista vaatteista on tehty todella huonosta materiaalista, joka ei ilmeisesti puhdistu hirveän hyvin (omat vaatteeni olin siis pääasiassa tuonut Suomesta).

7. Opettelin sanomaan kiinaksi: "En ymmärrä", tästä ei kuitenkaan ole mitään hyötyä, sillä kiinalaiset tuntuvat olettavan, että jos kielitaidottomalle jatkaa kiinaksi asioiden hokemista ja vähän vaihtaa sanajärjestystä niin jossain vaiheessa se ymmärtää. Niin ja tietty huutaminenhan auttaa aina tämänhän tietävät myös suomalaiset...

8. Kiinan viisumilakia muutettiin tiukemmaksi, joten kiinan viisumi on nykyään vaikeampi saada. Syy on se, että mediassa monet poliitikot yms. on nykyään toitottanut aika paljon sitä, miten ulkomaalaiset on pahoja ja tulee Kiinaan vaan varastamaan, raiskaamaan, viuemään työpaikat ja muuten vain käyttäytymään huonosti ja loisimaan kunnon kiinalaisten kustannuksella.

9. Myös rahapolitiikkaa muutettiin, nykyään on vaikeampi siirtää ulkomaalaista valuuttaa Kiinaan. Varsinkin dollareita ei kuulemma hyväksytä oikein missään pankissa siirtovaluuttana.

10. Oleskeluni aikana myös metro muuttui (kuulutukset, uusia linjoja ja jotkut pysäkit), joten jos matkustaa Kiinaan ja metrokartta on painettu ennen vuotta 2013, ei pysäkit pidä enää paikkaansa.

11. Kiinassa on kolikkoja kolmessa eri tasossa en enää muista niiden nimiä, enkä jaksa tarkistaa, mutta kannattaa siis muistaa, että toisin kuin esim. euromaissa, joissa on vaan eurot ja sitten sentit niin kiinassa kerroksia on kolme ja yleensä niihin kaikkein pienimpiin rahoihin ei törmää (ainakaan Shanghaissa) ts. jos hinta on 1,50 niin annetaan yhden yuanin kolikko ja viiden sen toisteksipienimmän valuutta yksikön kolikko. Itse mokailin alussa antamalla aina 50 arvosta niitä pienempiä kolikoita ja myyjät kattoi vähän pitkään. Kaikissa seteleissä on Maon kuva. Kysyin joskus AC:ltä miksi seteleissä on vain Maon kuvia eikä ketään muuta niin vastaus oli: "Kiinassa saa olla tavallaan vain yksi oikea kanta ja jos seteleissä olisi eri kuuluisten poliitikkojen kuvia, jotka on kumminkin olleet tosi eri mieltä asioista (esim. Deng Xiaoping vs Mao Zedong) niin se antaisi ristiriitaisen kuvan kansalaisille. sen takia on virallisesti päätetty, että Mao oli oikeassa ja hänen kuvansa painetaan kaikkiin seteleihin."

12. Shanghaissa kannattaa välttää terasseilla istumista, sillä niillä voi saada niskaansa kuumaavettä/jätteitä tms., joka heitetään läheisen rakennuksen parvekkeelta/ikkunasta. Tämä toki pätee myös yleisesti joihinkin katuihin. Niskaan saattaa tulla mitä tahansa esim. kiehuvaa vetta. Tai vetiset tupakan tuhkat ja tumpit, jotka heitettiin kaverini niskaan, kun erehdyimme istumaan kahvilan terassilla. Ilmankos terassit tuntuvat olean Shanghaissa aika harvinaisia.

13. Joistain kerrostaloista puuttuu neljäs kerros, sillä neljä on huonon onnen luku, sillä se muistuttaa sanaa kuolema.

14. Jos talossa on vähemmän kuin 6 kerrosta siinä ei ole hissiä (tässä asunnossa hissillä ei pääse kerroksiin 2-4).

15. Myös jokivesi on saastunutta, kuva kertonee enemmän kuin 1000 sanaa. Alla oleva kuva ei ole mikään harvinainen näky.

 

16. Mainoksissa ja katalogeissa käytetään länsimaalaisia malleja, koska se kuulemma luo kiinalaisille kuluttajille illuusion paremmasta laadusta ja hyvästä brändistä.

17. Kännykkään lähetetään kokoajan mainosroskaa luonnollisesti kiinaksi ja aika usein myös joku soittelee jotain mainospuheluita. Itse isken aina luurin korvaan, sillä en kumminkaan ymmärrä mitään ja useimmiten en edes vaivaudu vastaamaan.

18. Vaikka huoneeni ei hengitä yhtään osoittautui se silti omaavansa jännittäviä "ilmastointikanavia" ts. sängyn vieressä olevan yöpöydän takana oli puolentoistalitran pullon pohjan kokoinen reikä, josta yhtenä sateisena perjantaina tuli huoneeseeni tulvimalla vettä. Enpä ole koskaan ennen joutunut kokemaan sitä, miltä tuntuu kun huoneessa on nilkkoihin asti vettä. Kolme tuntia sen kuivaamiseen meni ja kun soitin isännöitsijälle ja se kävi katsomassa lupasi, että toi reikä tullaan tukkimaan.

Eipä sitä reikää kukaan tullut korjaamaan mun lähtöä ennen ja tuskin sen jälkeenkään. Seuraavalle asukille tulee siis iloinen ylläyts jonain sateisena päivänä. Tosin ei siitä reijästä tulvinut kuin sinä yhtenä kertana, sillä se vaatii suuren sademäärän ja sen lisäksi sen, että mun huoneen vieressä ollut parveke ei enää pysty suodattamaan tarpeeksi vettä pois ja koska se oli rakennettu hieman kaltevaksi mun asunnon suuntaan niin tietyn vesimäärän ylitettyä siitä seinässä olleesta reijästä tulvi vettä sisään...

Jeps, se siitä sitten. Riisipallo is dead, long live Riisipallo.

En jaksa organisoida tätä ruokapostausta, joten tulee nyt sitten tällaisena.

1. Kiinalaiseen lounaaseen ja päivälliseen kuuluu aina useita ruokalajikkeita (yleensä ainakin neljä), joista yksi on keitto, sillä kiinalaiset eivät yleensä juo mitään lounaan tai päivällisen kanssa, vaan keitto toimii juomana ja se syödään/juodaan aina lopuksi. Ravintoloissa voi kuitenkin yleensä tilata myös juomia, mutta esim. tehtaan ruokalassa ei.

2. Kiinassa on tapana hyödyntää syötävien eläinten kaikki osat eli kanasta syödään lihan lisäksi myös jalat, pää, sydän, aivot yms. Itse olen todennut, että sian nahka ja se lihan ja nahan välissä oleva ihrakerros on ainakin omaan makuuni liian limaisia, mutta kaiketi sitä tottuu kaikkeen.

3. Lihassa oli se sitten kanaa, possua tai kalaa, on lähes aina luita ja rustoja ja luut poistetaan, kun ruoka on suussa ts. jokaisella kiinalaisella on oma taktiikkansa poistaa luut. Isot luut poistetaan suusta syömäpuikoilla, pienet yksinkertaisesti sylkemällä ne pöydälle ts. ruokapöydälle sylkeminen on täysin normaalia ei ruokatapojen puutetta.

4. Tuoreita vihanneksia ei juurikaan syödä, vaan ne aina joko keitetään tai paistetaan jonkinlaisessa liuoksessa, joka usein sisältää huomattavan määrän suolaa tai suolaa vastaavaa toistaainetta, jonka nimieä en tiedä, mutta joka vaikuttaa makuun samoin kuin suola. Muutenkin lähes kaikessa ruoassa on paljon suolaa (tai tuota toistaainetta).

5. Perinteisesti kiinalaisessa ruuassa on myös paljon mausteita ja se saattaa olla todella tulista. Tämäkin tosin riippuu kuulemma paljon siitä, missä päin kiinaa matkustaa.

6. Kiinassa astioiden tiskaamiseen näyttää yleensä riittävän se, että astiat huljutellaan kuuman veden alla niin, että suurin osa edellisen syöjän ruuasta on lähtenyt pois, minkä jälkeen astiat lähtevät seuraaville asiakkaille. Tätä pääsee tosin seuraamaan vain pienissä kiinalisissa ravintoloissa, enkä tiedä miten isoissa ravintoloissa asia hoidetaan, mutta jos astiat joista voi välillä nähdä edellisen syöjän ruuan jämiä ahdistaa kannattaa pysytellä niissä kliinisissä länsimaalaisissa pikaruokaloissa.

7. Pienemmissä kiinalaisissa ravintoloissa aika harvoi kukaan puhuu englantia ja jos et onnistu ilmaisemaan itseäsi kiinaksi taikka näyttämään kuvia haluamastasi ruasta on niihin aika turha mennä. Shanghaissa tarjoilijat yleensä pyrkivät yrittämään ymmärtämään, mitä haluat, joten todennäköisesti onnistut kuitenkin saamaan ruokapaikoista jotain syötävää. Jos kuitenkin haluat saada englanninkielistä palvelua niin länsimaalaiset pikaruokalat/kahvilat ovat varmin vaihtoehto, niissä kun työskentelee korkeammin koulutettuja ihmisiä ja joissain (kuten Starbucks) näyttäisi vaatimuksena olevan, että koko henkilökunta puhuu edes välttävää englantia. Luonnolisesti nämä pikaruokalat ovat hintatasoltaan yl. kalliimpia kuin perinteiset kiinalaiset kuppilat. Jos englanninkielinen menu riittää niin kannattaa suunnata kalliimpiin kiinalaisiin ravintoloihin ja turistikohteiden lähellä yleensä ravintoloissa on ainakin joku joka osaa englantia.

8. Kiinassa ei juurikaan ole tarjolla lehmän maidosta tehtyjä maitotuotteita, vaan ne ovat yleensä joko soijamaitoa tai jotain keinotekoista maitoa, joka myös maistuu siltä, että sen on tarkoitus säilyä pitkään. Syynä varmaan se, että iso osa kiinalaista on syntyjään laktoosi intoleransseja.

9. Kiinassa on paljon kuivatuista lihatuotteista. Itse en niistä kovinpaljon pitänyt, mutta luulen, että osa syy on yksinkertaisesti se, että kyseiset tuotteet haisivat todella paljon koiran ruualta (mikä tuskin on yllätys, sillä iso osa ns. koirille suunnatuista herkuista ovat kuivattua lihaa).

10. Teehen saatetaan laittaa eräänlaisia hyytelöpalloja, joiden sisällä voi olla esim. punaisia papuja. Osa niistä on ihan hyviä, osa ei niinkään. Nämä ovat kuitenkin eri asia kuin ne muovipaloja muistuttavat kuutiot, joita löytyy joistain mehuista, sillä kyseiset kuutiot eivät pelkästään näyttäneet muovipaloilta vaan myös maistuivat niiltä nuo teessä olevat pallot taas ovat selkeästi jotain hyytelöä.

En nyt muista enää mitään muuta, todennäköisesti unohdin kaikenlaista, mutta menköön... Pari loppupostausta tuleekin sitten vasta Suomesta, sillä kamerani ei suostu yhteistyöhön ja en saa siirrettyä kuvia koneelle, mutta onpahan tässä pari kännykkä kuvaa ravintolaruuasta eräältä illalta.

 

Palkkataso Kiinassa riippuu yleensä siitä, mitä tekee. Perustehdastyöläisellä palkka saattaa olla 3000 yuanin luokkaa, aloittelevalla koodaajalla tai arkkitehdilla palkkataso on 30 000 yuanin luokkaa. Veroja joutuu maksamaan, jos palkka bonuksineen, etuineen (esim. vuokraetu, jota työpaikka maksaa työntekijöilleen) on yli 3500 yuania. Verot määräytyy synbtymäpaikan perusteella ja on tietty prosenttiosuus (en nyt muista, mikä se prosentti oli) työntekijän loppupalkasta (johon sisältyy siis bonukset yms.)

Sosiaaliturvan määrä riippuu synnyin kaupungista ts. jos on syntynyt Shanghaissa maksaa eri prosenttiosuuden sosiaaliturvaa kuin jos on syntynyt maaseudulla. Tämä ei kuitenkaan muutu, jos muutat, vaan sosiaaliturvan määrä määräytyy aina syntymäpaikan perusteella ei sen perusteella, missä asut sillä hetkellä. Shanghain lähikylissä syntyneiltä vähennetään palkasta sosiaaliturvamaksuja 9-13 % jostain luvusta, josta ei mitään hajua, mistä se tulee (oli n. 2600 yuania) ja tämän lisäksi yritys maksaa työntekijän sosiaaliturvakuluja 28-35 % vastaavasta luvusta, mutta joka oli lähempänä 3000 yuania. Ilmeisesti tuo vakiolukukin riippuu siitä, missä on syntynyt.

Sosiaaliturvan maksamiseen tarvitaan sosiaaliturvatunnus. Tämä on kuitenkin sen verran uudempi tapa, joten isolla osalla kiinalaisista ei ole kysesistä tunnusta valmiina, vaan se luodaan, kun kyseinen kiinalainen aloittaa työnsä firmassa/tehtaassa, joka maksaa sosiaaliturva kustannuksia.

Kiinassa on nykyään nousevana trendinä panostaa laatuun eli, jos työntekijä pystyy osoittamaan tekevänsä korkealaatuisempaa työtä voi kyseisen tyypin palkka nousta aika paljonkin. Tämä on ilmeisesti osa syy siihen, että esim. Huawei tuli Suomeen, sillä hinta-laatusuhteeltaan suomalaiset on "halpatyövoimaa" kiinalaisiin verrattuna. Kannattaa siis ottaa huomioon, että tuo kiinalaisen IT työläisen lähtö kuukausipalkka on nykyään 30 000 yuanin (3691 euroa) luokkaa ja mitä enemmän kokemusta sitäenemmän palkka nousee. Kiinalainen aloitteleva koodaaja tarkoittaa siis Suomen amk tasoista koodaajaa, joiden lähtöpalkka Suomessa on 2650 euroa, jos kokemus on vähäinen ja 3300 jos on hyvää aiempaa kokemusta (Insinööriliiton nettisivujen perusteella). Suomessa vastavalmistuneella diplomi-insinöörillä lähtöpalkkasuositus (TEK:n mukaan) on 3510 euroa.

Valitettavasti kiinalaisten palkkatason suhteen lähteeni on epävirallinen, [sarkastinen kommentti] mutta noidenkin perusteella voi jo arvioida, että vaikka Suomen sosiaaliturvamaksut ovat käsittääkseni firmoille isommat kuin Kiinassa niin huhut termistä "suomalainen halpatyövoima" eivät välttämättä ole ihan niin perättömiä kuin ihmiset äkkiarvaamaltaan ajattelevat. Ehkäpä Suomen hallituksen kannattaisi iänikuisen "suomalaiset ovat niin kallista työvoimaa" hokemisen sijasta käynnistää suomalaisille kiinankielen koulutusohjelmia ja ruveta markkinoimaan tätä hinta-laatusuhteeltaan hyvää suomalaista halpatyövoimaa Kiinaan. Sillä toisin kuin suomalaisia firmoja, kiinalaisia firmoja kiinnostaa nykyään enemmän nimenomaan tuo hinta-laatusuhde kuin pelkkä hintasuhde. [/sarkastinen kommentti] Toki se liukuhihna tehdastyö on edelleen halvempaa kiinassa, mutta kaikki ajattelua vaativa työ alkaa huhujen mukaan olla Kiinassa hintatasoltaan aika korkeaa.

Tietty tässä kannattaa ottaa huomioon se, että työnhintataso on korkea niin kauan kuin firma/tehdas noudattaa lakia. Jos firmaa/tehdasta ei kiinnostaa maksaa työntekijöidensä sosiaaliturvaa taikka veroja, niin luonnollisesti palkat ovat alhaisempia. Kiinan hallitus on kumminkin viimeaikoina pyrkinyt panostamaan laittoman työvoiman käytössä, mutta menestys ei kuulemma ole ollut kovin hyvä. Tässä kannattaa siis ottaa myös huomioon se, että jos firma/tehdas ei maksa sosiaaliturvaa on aika todennäköistä, ettei työntekijöillä ole sosiaaliturvatunnustakaan.

Ravintoloiden verojen maksamista tarkaillaan erillisellä "salaisella" koodilla (joka siis tulee kuittiin sellaisen arvoista tutun raaputus jutun peittämänä), jonka avulla asiakas voi käydä netissä tarkistamassa Kiinan valtion tarjoaman palvelun kautta onko kuitti aito vai ei, sillä kaikki aidot kuitit rekisteröidään kyseiseen palveluun. Luonnolliesti tässä on oletuksena, että asiakas pyytää kuitin, jos asiakas ei pyydä kuittia on kuulemma aika yleistä, että ravintolat valehtelevat tulonsa ja maksavat veroja vähemmän kuin, mitä pitäisi.

Alunperin oli tarkoitus tunkea nämä ihan yleisiin hajatelmiin, mutta näitä bussijuttuja tuntuu olevan yksinään niin paljon, että saavat oman postauksen.

1. Kiinalaisilla on kuulemma huonompi tasapaino aisti, minkä takia voivat helpommin pahoin bussissa. En tiedä pitääkö tämä paikkaansa, mutta kiinalaiset bussit pomppivat ja tärisevät, vaikka ajettaisiin tasaisella moottoritiellä niin veikkaisin, että ketä tahansa, jolla on alttiutta matkapahoinvoinnille voi helposti pahoin bussissa.

2. Pitkänmatkan busseissa, joita itse pääasiassa käytän, on kuski ja rahastaja erikseen (olen kerran matkustanut kaupunkibussilla ja siinä rahat tiputettiin erikseen sellaiseen "rasiaan" tai jos on bussikortti, niin se piipautetaan lukijassa). Kuski on yleensä mies ja rahastaja nainen. Olen kuitenkin pari kertaa ollut bussissa, jossa myös rahastaja on mies ja kerran tilanteessa, jossa kuski oli nainen. Rahastajalla on erikseen kannettava bussikortin lukija, joka veloittaa rahaa bussikortilta. Kahdesti olen matkustanut bussilla niin, että rahastaja jostain syystä puuttui, jolloin rahat piti antaa kuskille.

3. Jos huolimattomalta vaikuttavan ajotyylin seuraaminen ahdistaa ei kannata mennä eteen istumaan. Bussikuskit ajavat yleensä melko lujaa, kiilailevat muiden autojen ohi jne. ja olen useammin kuin kerran todennut, että kolari on ollut todella lähellä.

4. Kuten sanottua bussikuskit pyrkivät ajamaan niin lujaa kuin mahdollista, joloin matkan kesto vaihtelee (omalla kohdallani) 10-20 minuuttiin ts. jos tulee kyytiin välipysäkeiltä kannattaa ottaa suurehko aikatauluvaihtelu huomioon. Tämän lisäksi myös päätepysäkiltä saatetaan lähteä 3-5 minuuttia etuajassa kuskista ja rahastajasta riippue. Joskus taas lähdetään pari minuuttia myöhässä, kun rahastaja ottaa asiakseen huutaa bussin ikkunasta mahdollisille bussiin tulijoille ilmeisesti bussin lähtemisestä ja kehottaa kiiruhtamaan ja mahdollisisia matkustajia odotellaan siis pidempään.

5. Mahdollisesti matkan keston vaihtelun takia välipysäkeillä ei koskaan ole aikatauluja. Niillä saatetaan kertoa milloin ensimmäinen ja viimeinen bussi lähtevät päätepysäkiltä, mutta ei paljon muuta ja joskus ei edes tuota.

6. Yleensä rahastaja kailottaa jokaisen pysäkin nimen huutamalla mirofooniin (moeen kertaan), tosin välillä olen huomannut, ettei rahastaja huuda niiden pysäkkien nimiä, joille kukaan ei ole jäämässä. Busesissa voi kuitenkin myös olla automaattikuulutukset, jotka tulevat myös englanniksi (rahastaja huutaa siis pysäkkien nimet vain kiinaksi). Niissä busseissa, joilla olen pääasiassa matkustanut on vain kerran käytetty tätä (ja tämän lisäksi kerran kuski/rahastaja napautti kyseisen kuulutuksen päälle sille pysäkille, jolle olin jäämässä ilmeisesti juurikin tuon englanninkielisen kuulutuksen takia). Sinä yhtenä kertana jona matkustin kaupunkibussilla oli siinä nuo kuulutukset kokoajan.

7. Kiinalaiset menevät yleensä istumaan käytäväpaikalle ja jos haluat päästä tyhjälle ikkunapaikalle joudut pyytämään tätä erikseen ja käytäväpaikalla istuva kiinalainen kääntää jalkojaan sen verran, että pääset kiilaamaan ikkunapaikalle. En ole kertaakaan nähnyt kenenkään siirtyvän käytäväpaikalta ikkunapaikalle, kun ihmisiä on tullut lisää bussiin.

8. Jos maksaa käteisellä rahastaja antaa välillä bussilipun, välillä ei. En ole huomannut tässä mitään logiikkaa, mutta kaippa se on vähän sama kuin kiinalaisista kaupoista kassa antaa joskus kuitin joskus ei.

9. Bussien ruuhkaisuudella ei tunnu olevan mitään ilmeistä sääntöä esim. tänään aamulla bussi oli lähes täynnä ja eilen samaan aikaan lähtenyt bussi oli puolityhjä. Eli aikapaljolti tuntuu riippuvan tuurista, onko bussissa paljon porukkaa vai ei.

Ja lopuksi: Hyvää keskisyksyn päivää! 中秋快乐!

Turistioppaan perusteella kuvittelin, että tämä alue olisi ollut jonkinlainen vanhanaikainen basaarialue. Todellisuudessa paikka on turisteja varten rakennettu, ylihinnoiteltu ostosalue, jolla myydään kaikennäköistä turhaa krääsää. Jos haluat olla varma, että sinua yritetään vedättää hintojen kanssa niin tämä on sitten oikea alue. Itselleni rehellisesti sanottuna pettymys, vaikka rakennukset näyttivätkin ihan mielenkiintoisilta, kun pyrkivät olemaan perinteisten kiinalaisten rakennusten näköisiä.

Alueen nimi riippuu siitä onko kääntäjä päättänyt laittaa kiinalaisen nimen perään sanan garden vai kääntänyt sen oikeasti (yuan=puutarha kiinaksi). Kiinalaiset puhuvat yleensä Yu Gardenista metrokartoissa nimi on välillä Yu Garden välillä Yuyuan Garden ja matkaopas käyttää nimeä Yuyuan Garden.